perjantai 21. joulukuuta 2012

Maailmanloppua ja joulua odotellessa

21.12.2012... tänään piti tulla maailmanloppu. Yöllä satoi siihen malliin, että oli voinutkin tulla tulva, mutta aamulla taas pilkisti aurinko, eikä maailmanlopusta ollut tietoakaan. Taitaa ne, jotka tulkitsevat kalenterin loppumisen uuden ajanjakson aluksi, olla oikeammassa kuin ne maailmanlopun tulkitsijat. Ja kuten ystävämme Yong Melakasta totesi: "Why does the end of a calendar mean the end of the world? When I get to the end of a calendar, I just buy a new one." As simple as that! Mitä kaikki ne ruoan ja veden hamstraajat ja muut vouhottajat aikovat nyt tehdä kaikilla keräämillään varastoilla? Montako joukkoitsemurhaa tehdään nyt niissä suojapaikkabunkkereissa silkasta pettymyksestä, kun pienet vihreät miehet eivät saapuneetkaan pyörivillä lautasaluksillaan pelastamaan maapallon valittuja asukkaita? Ja jos maailmaloppu todellakin olisi koittanut, mitä niistä haalituista ruokavarastoista olisi enää siinä vaiheessa ollut iloa kellekään? Senkin hamstraamiseen tuhlatun ajan olisi voinut käyttää fiksummin.

Meillä ollaan ahkerasti askarreltu hamstraamisen sijaan. Valtavat kävyt ja sileät kivet saavat lasten käsissä aivan uutta ilmettä, ja pensselit ja maalit ovat ahkerassa käytössä. Vessapaperirullien hylsyt muuntuvat trolleiksi ja tontuiksi ja muiksi metsän olennoiksi. Paperit taittuvat tähdiksi ja pipariukkojonoiksi ja saksien iloinen napsuna ja paperisilppu täyttää huoneen. Ostohysteria on kaukana tästä joulusta ja sen tilalla on yhdessä vietettyä aikaa ja kaikkien iloista naurua.

Kun muualla juhlitaan joulua, meillä vietetään keijujen, trollien ja tonttujen juhlaa, syödään kasvispöperöitä ja elävän ravinnon herkkuja, itsetehtyjä taatelimakeisia ja kastanja-suklaakakkua. Tuossa rinteessä, muutaman sadan metrin päässä asusteleva possuparka saa meidän puolesta nukkua yönsä rauhassa.

Maistiaiset perinteisestä joulusta saimme kuitenkin iloisessa joulujuhlassa, jossa Juha sai kunnian toimia joulupukkina ja Marius pääsi lukemaan jouluevankeliumia kaksosten esittäessä Mariaa ja Josefia Jeesus-nukke sylissään. Kiva kokemus meille kaikille ja lapset laulelevat vieläkin joululauluja jotka jäivät juhlasta mieleen.

Kreikassa joulu on muuten aikalailla erilainen kuin Suomessa. Katukuvassa ei joulu näy kuten Suomessa, jouluvalot ja kauppojen valtavat joulukoristeet puuttuvat lähes täysin. Aatto on tavallinen arkipäivä ja lahjatkin annetaan lapsille vasta uuden vuoden aikaan tai loppiaisena. Perinteisesti takassa on tuli koko joulun ja loppiaisen välisen ajan etteivät tontut pääse taloon tekemään tuhojaan. Joulu ei siis ole kovinkaan ihmeellinen tapahtuma Kreikassa, toisin kuin pääsiäinen, joka on ortodoksisen kirkon pääjuhla.

Me kuitenkin jatkamme askartelujamme ja toivotamme kaikille blogia lukeville oikein iloista ja rauhallista joulua!


Iloista joulua kaikille!

Maailmanlopusta tulikin siis uuden ajan alku. Jokainen voi itse omalta osaltaan vaikuttaa siihen että uudesta ajasta tulee parempi ja onnellisempi. Wake up and live!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Oliivien aikaan...

Joulukuu... 25 astetta lämmintä, tuulista ja aurinkoista. Välillä myrskyää kunnolla ja vettä tulee kerralla kaatamalla. Tähän aikaan vuodesta yleensä alkaa kaivamaan esiin piparitaikinan ohjetta mutta minä eilen istuttelin purkkeihin jotain yrttejä ja papuja... ja yksi palmukin löysi pihaan.

Yhtenä päivänä pullotettiin yön yli maustumassa ollutta glögiä illan pikkujoulujuhlia varten. Vähän oli outoa maistella kuumaa glögiä kirkkaassa auringonpaisteessa.  Ei ihan joulutunnelmaan päästy vaikka glögi olikin hyvää.

Tähän aikaan vuodesta sitrushedelmät ja oliivit  kypsyvät puissa. Torilta saa ihanan makeita appelsiineja ja mandariineja, joista Suomessa voi vain haaveilla.Terveellisestä ja tuoreesta ruoasta ei ole pulaa. Vuorten rinteillä kasvaa satoja villivihanneksia ja yrttejä. Itse vaihdoin  kahvin yrttijuomaan jo monta viikkoa sitten. Aamuisin juon diktamus-juomaa  ja iltaisin malotiraa. Piparminttu, laventeli ja  kamomilla maistuu aina. Enpä ole kahvia kaivannut enää, vaikka ennen sitä kului pannullinen päivässä helposti. Kolme päivää kärsin kamalasta päänsärystä, ilmeisesti vieroitusoireita kun mustaan myrkkyyn tottunut elimistö huusi lisää kofeiinia.Sen jälkeen onkin ollut kaksin verroin virkeämpi olo.

Aika on kulunut mukavassa seurassa tutustuen luontoon ja ympäristöön. Botanical gardenissa tutustuttiin maailman yrtteihin, hedelmiin, marjoihin ja puihin ja löydettiin varmastikin maailman kirkkain turkoosin sininen meri Kreetalta.

Marius luki historian kirjan läpi ja nakkasi sen takaisin laukkuun. Kirjassa oli yllättäen aiheena minoalainen kulttuuri, kreikan historia ja Aasia. Mitä sitä kirjasta lukemaan, kun voi lähteä retkelle Knossokseen ja muihin aikakauden nähtävyyksiin ja voi kokea kaiken elävämminkin. Teoriaa voi sitten lukea myöhemmin kunhan ensin näkee aidosti mistä on kyse. Aasiakin on tullut tutummaksi nyt kun siellä on kierrelty monta kertaa ja paikka on tuoreessa muistissa.

Suunnitelmissa on vielä tutustua Euroopan eteläisimpään kolkkaan Gavdosin saarelle ennen lähtöä Kreikasta. Agios Ioanniksen hippirannalle varmasti mahtuu vielä pari riippumattoa ja iltanuotiolle muutama tarinankertoja. Sitä ja parempia ilmoja odotellessa...

"The farther you go, the harder it is to return. The world has many edges, and it's easy to fall off. " -a.cooper