maanantai 28. tammikuuta 2013

Sataa, sataa, ropisee...

Sataa. Vettä tuli viime yönä taas taivaan täydeltä ja aamullakin vielä satoi reippaanlaisesti. Sisällä on kylmä ja kostea. Ikkunoista valuu vesi sisäpuolellakin. Pyykkejä on turha pestä ennenkuin aurinko taas näyttäytyy.

Juhan piti lähteä aamulla talkoohommiin keräämään oliiveja ja tutustumaan oliiviöljyn valmistukseen, mutta sateen vuoksi se siirtyi huomiselle tai ylihuomiselle. Mariuksen puhelin sanoi työsopimuksensa lopullisesti irti eilen ja nyt Juhalla on hyvää aikaa auttaa Mariusta ongelmassa. Ehkä puhelimesta saa vielä toimintakuntoisen pienellä houkuttelulla.

Kupillinen kuumaa yrttijuomaa lämmittää kivasti. Ipanoille puetut villapaidat ja villasukat ovat tuiki tarpeelliset tässä koleudessa. Pienestä lämmittimestä ei ole lämmittämään ja kuivattamaan koko asuntoa.

Aamu on kulunut sopivia lentoja etsiessä. Lentoja johonkin kuivempaan paikkaan. Vielä ei ole tärpännyt vaikka sekä kotimaiset että ulkomaiset hakukoneet on selattu läpi moneen kertaan. Afrikka... Karibia... Alpeille laskettelemaan... takaisin Aasiaan...? Kuukauden kuluttua alkaa Etelä-Euroopassa lämpenemään kuitenkin. Italia... Ranska... Espanja... ehkä El Camino de Santiago..  ei varmaan saarelle enää eli Sisilian, Korsikan ja Espanjan saaret voi unohtaa.

Lentäen, junalla, autolla... ehkä purjeveneellä... vai rahtilaivan kyydillä...? Ainakin reput on kaivettava esiin, tavarat tarkistettava, rikkinäiset korjattava tai hankittava tarpeen mukaan uutta.

Siis uusi kupillinen kuumaa yrttijuomaa ja inventaario käyntiin! Ehkä siinä touhutessa tulee lämminkin. Matkaan taas kohti uusia tuulia!

"From the stars we come, to the stars we go. Life is but a journey into the unknown. "

Kaksoset saa joka aamu leipäauton sedältä lahjaksi ison rinkelin

Naapuri toi 20 litraa vastapuristettua oliiviöljyä "maistiaisiksi"


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Recycling and creating

Vaihtuihan se vuosi täälläkin ajallaan. Uusi vuosi aloitti yhtä sateisena kuin edellinen loppui.

Me kiipesimme katolle sateenvarjon alle katsomaan alhaalla rannalla näkyvää ilotulitusta. Vanhan kaupungin liepeillä näkyi muutamia, mutta rakettiloisto ei yltänyt lähellekään totuttua. Kreikassa säästetään eikä euroja ammuta taivaalle. Pauke oli silti aikamoinen. Kreetalaiseen tapaan aseet olivat ahkerassa käytössä. Vaarallinen perinne, joka on vaatinut useammankin turhan hengen vuosien saatossa.

Vaikka joulun ja uuden vuoden vietto Kreetalla onkin aika vaisu suomalaiseen kulutusjuhlaan verrattuna, on täällä lapsilla kiva perinne jota ei suomessa ole. Lapset kulkevat ovelta ovelle laulamassa ja soittamassa triangeleita ja palkaksi annetaan nameja tai keksejä, nykyään myös kolikoita. Meilläkin kävi näitä iloisia laulajia joulu ja uuden vuoden aattona.  Perinne muistuttaa suomalaista pääsiäisen ajan virpomista. Laulajat olivat iältään alle kouluikäisestä jopa 16-17 vuotiaita ja poikkeuksetta lauloivat reippaasti ja kauniisti, silmiin katsoen ja iloisesti esiintyen. Aivan ihana ja mieltä lämmittävä tapa.



Talvi se on siis täällä välimeren rannallakin. Vuorilla on lumipeitteiset huiput ja aurinkoisten päivien lomassa on päiviä, jolloin vettä tulee kaatamalla. Lämpötila on tippunut alle 15 asteeseen ja sisälläkin on kosteaa ja kylmää. Päivisin on pidettävä täystuuletus kaikki ikkunat auki, jotta kosteus poistuisi eikä seinät peittyisi mustiin homepilkkuihin.Tänään oli onneksi lähes 20 asteen aurinkoinen ihana päivä, eli tietenkin pyykkipäivä!




Sadepäivät kuluvat tietty askarrellen ja lasten kanssa puuhaillen. Kreikassa kierrätys on lähestulkoon ennen kuulumatonta ja me olemme kreetalaisen mittapuun mukaan jonkin sortin kummajaisia vihreine ajatuksinemme. Mottona on tietenkin oma vanha laukaisuni: "Recycle and reuse, take the old and make it new. Creation not destruction is the key."

Vanha, vuosia paljon nähnyt sohva, tuli kaverilta ja se sai uuden värin ja päällisen. Päätyihin maalattiin norsut ja intialaistyyliset kuviot maalattiin keltaisella, oranssilla ja kullan värisellä. Kolme erilaista tuolia oli joku poistanut käytöstä ja risat istuimet punottiin uudelleen köydestä, rikkinäiset puolat vaihdettiin ja tuolit maalattiin sohvan väreillä iloisen keltaiseksi, vihreäksi ja oranssiksi. Pienellä vaivalla kaikista tuli käyttökelpoisia ja sekä meillä että lapsilla oli monin verroin mukavampaa kuin tv: ääressä.

Vanha sohva kaipasi uutta ilmettä

Uudet värit ja päälliset, kuviointi vielä kesken

Kevin vasaroi isän valvonnassa

Sitten oranssia maalia pintaan

Rebeccakin auttaa maalaamisessa

Maalatut tuolit, punokset vielä puuttuu

Vihreä tuoli oli tämmöinen löydettäessä

Vihreä tuoli valmiina

Rebecca maalasi keltaisen tuolin

Ja näin hieno siitä tuli

"When the last tree is cut down, the last river poisoned, the last fish caught, then only will man discover he can not eat money."


Kuitenkin sateiden ja viileämpien ilmojen myötä alkaa taas jostain kumpuamaan ajatus lähdöstä. Reput huutavat jo kaapeissa ja levottomuus hiipii pikkuhiljaa jostain esiin. Uudet kohteet ja seikkailut odottavat.



Wishing all our readers, friends and relatives around the world a magical new year!