lauantai 30. maaliskuuta 2013

Aikainen aamu Alpeilla

Eilen ajettiin rauhassa ihanissa maisemissa Itävallan ja Sveitsin Alppien rinteillä, pikkukyliä kierrellen ja välillä pysähdellen. Autovanhus joutui jyrkillä rinteillä aikamoiseen rääkkiin, mutta kesti yllättävän hyvin ilman suurempia ongelmia. Italiaan saavuttiin iltapäivällä ja löydettiin leiripaikka idyllisestä kylästä aivan kauniin vesiputouksen kupeesta. Päivällinen syötiin pienessä pizzeriassa, jota ystävällinen italialaisperhe piti omakotitalonsa alakerrassa.

Heräsin aikaisin aamulla auringon noustessa. Kello oli tuskin kuutta. Takana hyvin nukuttu yö, kaksoset tuhisivat hiljaa unissaan auton takatilassa ja Juha nukkui vielä Mariuksen kanssa teltassa. Yö oli ollut kylmä, mutta peitteitä oli tullut mukaan riittävästi eikä yöllä tarvinnut palella. Onneksi ei sentään satanut.

Auringon nousu Alpeilla on vertaansa vailla. Päätin lähteä pienelle kävelylle kaksosten kanssa heti kun ipanat heräisivät. Seitsemän jälkeen oltiin jo käyty aamupesulla, syöty banaaniaamiainen ja lähdettiin pienelle kävelylle tutkimaan ympäristöä. Maisemat olivat kerrassaan upeita. Kirpeän raikas, puhdas ulkoilma piristi ihanasti ja lapset keräsivät innoissaan kaikki eteen tulevat kävyt, kivet ja kastanjan kuoret. Yhdeksän maissa uskallettiin jo palata herättelemään Juhaa ja Mariusta.

Tänään vähän sataa ripottelee, mutta mieli tekisi jäädä vielä alppimaisemia ihailemaan pariksi yöksi. Mitään suunnitelmia ei vielä ole lyöty lukkoon. Kaikki kiire on unohtunut johonkin matkan varrelle.


Ps. Kuvia lisäilen, kunhan keksin miten... :)

torstai 14. maaliskuuta 2013

Projekti "Snufkins go hippie"

Lähtö Alppien suuntaan koki pienen viivästymisen. Kaksosten koko reissun ajan lähes oireeton astma ilmoitti olemassaolostaan ikävällä tavalla. Kreetan talvikauden kosteat kelit ja asuntojen homeongelmat aiheuttivat Kevinille taas kerran kunnon tulehduksen keuhkoihin. Pienikin rasitus kostautui jatkuvalla yskimisellä ja lopulta yskiminen jatkui yötä myöten niin ettei nukkumisestakaan tullut enää mitään. Sairaalakäynnin seurauksena pojalle määrättiin muutama seurantajakso ja moninkertainen päällekäinen lääkitys, joka onneksi tepsi kohtuullisen nopeasti.  Lääkitys kuitenkin jatkuu toistaiseksi.

Kevinin parannellessa keuhkojaan, meillä oli hyvää aikaa miettiä jatkoa. Euroopassa matkustaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin Aasiassa reissaaminen ja minimibudjetilla ei Euroopan hostelleissa majoituta. Yhtenä ratkaisuna olisi nykyään budjettimatkailijoiden keskuudessa suosiotaan niittänyt, hyväksi ja toimivaksi koettu couch surfing, mutta viiden hengen "sohvamajoitusta" on välillä vaikea löytää. Asuntoauto vaikuttaisi fiksulta vaihtoehdolta sekä liikkumisen että majoittumisen kannalta, mutta niiden hinnat ylittää reippaasti käytettävissä olevat varat.

Hippityyllisellä asuntoautolla liikkumisen nostalgia ja plussat kuitenkin kiehtoivat siinä määrin että päätin keksiä ratkaisun rahoitusongelmaan. Kaikkiin ongelmiin kun yleensä löytyy ratkaisu, tavalla tai toisella. Kiehtovinta ajatuksessa on tietenkin liikkumisen ja majoittumisen vapaus ilman aikatauluja ja paikkasidonnaisuutta. Auton kun voi heittää parkkiin lähes tulkoon mihin vain ja yöpymiseen ei tarvita samanlaisia lupia kuin leiriytymiseen.  Pääpaino on siis liikkumisessa ja yöpymisessä, ei niinkään ruokailuissa, säilytystiloissa, peseytymismahdollisuuksissa tai saniteettitiloissa.

Koska uuden auton ostaminen oli pois suljettu mahdollisuus, piti ensin etsiä toimiva (tai edes lähes toimiva) nelipyöräinen kulkupeli. Ratkaisuksi keksittiin vanha jämerä ja tilava 7-paikkainen nelivetoinen Amerikan Ford, joka ei ollut kelvannut kenellekään edes pilkkahinnalla. Siitä saattaisi pienellä mielikuvituksella saada rakennettua toimivan pelin. Auto ei kuitenkaan suostunut käynnistettäessä inahtamaankaan, joten se piti hinata korjattavaksi.

Monen päivän pohdinnan jälkeen en saanut millään suunniteltua järkevää makuuratkaisua auton sisään. Auton takatilaan ei saisi mitenkään makuupaikkoja kahdelle aikuiselle ja kolmelle lapselle. Ruokailu, peseytyminen ja vessakäynnit oli helpompi hoitaa.

Pääasiassa vegaani ja -elävä ravinto -linjalla eläminen on tuonut sen verran helpotusta ruokailuun, että hellaton elämä vaikutti tässäkin ongelmassa itsestään selvältä, hyvältä ja yksinkertaiselta ratkaisulta. Pikaruoka tarkoittaa tuoreita hedelmiä, juureksia ja muita herkullisia kasviksia. Pähkinät ja kuivahedelmät toimivat napostelunhimossa erinomaisesti. Hedelmillä ja pähkinöillä maustetut tuorepuurot vaikka liotetusta tattarista ovat muutenkin jo lasten herkkua.

Peseytyminenkään ei muodostu ongelmaksi. Eurooppa on täynnä mitä ihanimpia raikkaita vuoristopuroja ja Välimerellä on rantaviivaa tuhansia kilometrejä. Nuoruuden villeillä prätkäreissuilla tuli pestyä hiukset useampaan otteeseen huoltoaseman vessoissa ja muissa mitä ihmeellisimmässä paikoissa, joten hätätilanteessa on siitäkin kokemusta. Hyväksi suihkuratkaisuksi koettiin samoilla reissuilla myös iso vesipullo, jota on muutenkin hyvä kiikuttaa mukana hampaiden, kasvojen ja käsien pesua varten.

Vessakaynnit hoituvat tietenkin huoltoasemilla ja vessalla varustetuilla P-paikoilla. Autoon voi ottaa mukaan hätäratkaisuksi kannellisen ämpärin, johon laitetaan muovipussi. Muovipussin voi sitten vaihtaa tarpeen mukaan puhtaaseen ja vanhan heittää roskiin. Paikoilla, jossa pysähtyminen on mahdotonta, toimii poikien osalta parhaiten puolen litran pullo.Valitettavasti luonto ei ole suonut tytöille mahdollisuutta yhtä toimivaan ratkaisuun. Toisaalta, tarkoituksena ei ole muutenkaan käyttää persoonattomia moottoriteitä vaan suosia kauniiden maisemien ja idyllisten kylien läpi pujottelevia pikkuteitä.

Ja mitä säilytystiloihin tulee, mukana kulkeva tavaramäärä on pienentynyt entisestään, joten ylimääräinen säilytystila ei ole tarpeen. Kaikki mukaan tuleva mahtuu helposti autoon.

Makuupaikat näyttävät olevan siis ainoa todellinen pulma. Teltta ei ratkaise ongelmaa, sillä teltan pystyttäminen tarkoittaa samalla leiriytymistä, ei yöpymistä, eikä leiriytyminen ole sallittua läheskään kaikilla yöpymispaikoilla. Asuntoautossa yöpyminen sen sijaan on luvallista niissä paikoissa, jossa auton parkkeeraaminen yöksi on sallittua. Mikäli auton ulkopuolelle viritetään telttoja tai levitetään pöytiä ja tuoleja,   kyseessä on leiriytyminen. Yöpyminen tulee myös huomattavasti leiriytymistä edullisemmaksi, sillä jos hyvää rauhallista pellon piennarta tai metsätietä ei näy, löytyy Euroopasta paljon ns.matkaparkkeja, joilla yöpyminen on joko ilmaista tai huomattavasti halvempaa ja näppärämpää kuin perinteisillä leirintäalueilla. Näitä matkaparkkeja löytyy Saksasta nimellä Stellplatz, Ranskasta nimellä Aire de camper ja Italiasta nimellä Area sosta camper tai Area attretzata.

Afrikan läpiajo on aina kiinnostanut minua ja eri vaihtoehtoja on tullut selattua netistä useita. Samassa yhteydessä olen törmännyt useasti maastoauton katolle viritettyyn telttaan. Näppärä ratkaisu joka saattaisi meilläkin toimia. Pienellä nettisurffauksella selvisi helposti että uudet tähän tarkoitukseen valmistetut teltat ovat ylihinnoiteltuja ja käytettyjä sopivan kokoisia Fordin katolle on vaikea löytää. Vaan mikäpä estää ostamasta muutamalla kympillä sopivan kokoista tavallista itsestään seisovaa retki- / vaellustelttaa ja virittämästä sitä yön ajaksi auton katolle. Fordissa kun on valmiiksi kattotelineet, joiden päälle voi kiinnittää tukevan levyn teltan pohjaksi. Teltan voi taas kiinnittää kulmistaan tukevasti yön ajaksi levyyn vaikka siipimuttereilla. Pieneen telttaan tuskin mahtuu kuin kolme yöpyjää, mutta auton takatilassa mahtuu ilman suurempia ongelmia helposti yöpymään kaksi.

Siis tuumasta toimeen. Vanhaa, paljon nähnyttä Fordia on nyt kunnostettu ajokuntoon. Pakoputki vaati paikkailua ja muutama osa piti vaihtaa kokonaan uuteen, jotta vanha rautarohjake saatiin hurahtamaan käyntiin. Nekin osat löytyivät onneksi käytettyinä kohtuu hintaan. Sopivan kokoinen ja hintainen teltta löytyi helposti paikallisesta supermarketista. Jostain pitää vielä hankkia tikkaat ja tarpeeksi tukeva levy, jonka saa kiinnitettyä katolle ja mahdollisesti taiteltua ajon ajaksi kasaan, mikäli siitä on haittaa ajon aikana.

Alpit ovat siis tulossa blogiin pienellä viiveellä, samoin Alppikuvat. Toisaalta, tällä hetkellä hiihtoloma-aika on ruuhkauttanut Alppien rinteet ja matkailusesonki on saanut hinnat kohoamaan huippuunsa. Kevät Alpeilla on vasta aluillaan ja se taas on kuuleman mukaan sitä kaikkein upeinta aikaa vuoristossa. Mitään ei siis ole menetetty. Taidamme sen sijaan osua alueelle juuri kauneimpaan ja parhaimpaan aikaan. Aivan uudenlainen leirielämä kutsuu.

Pikaruokaa parhaimmillaan

Projektiauto muuntuu vähitellen hippiautoksi